Keisarin suku Keisarinmäeltä maailmalle

Keisarin sukuseura tutkii vuonna 1562 syntyneen Vilppu Keisarin ja tämän puolison Marketta Hämäläisen jälkeläisiä. Vilppu asui Pedersören pitäjän Kuninkaanjoen kylässä (nykyisin Soinissa) olevaa Keisari-nimistä taloa. Keisari-nimi säilyi suku- ja paikannimenä yli 200 vuotta kunnes se 1800-luvulla muuttui Keisalaksi.

Suvun päälevinneisyysalue on entisen Pedersören suurkunnan alue Pohjanmaalla sekä lähikunnat Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Nykyisin näissä yli 40 kunnassa asuu runsaasti Vilppu Keisarin jälkeläisiä. Sukua tavataan runsaasti myös Ruotsissa, Norjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Keisarin suvusta noin kymmenen prosenttia on ruotsinkielisiä, suku on lähinnä avioliittojen kautta levinnyt myös ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.

Keisarin suvun mieslinjasta on tehty geenitutkimuksia. Niiden perusteella Vilppu Keisari kuuluu haploryhmään N, jonka muinaiset esivanhemmat tulevat idästä. Keisarin sukuun avioituneella Mulikan suvulla on geenitutkimuksen mukaan yhteiset esivanhemmat Vilpun esivanhempien kanssa noin kaksi-kolmesataa vuotta aikaisemmin.

Mulikka-sukua muutti 1600-luvun vaihteessa ja vielä myöhemmin metsätöihin ja kaskiviljelijöiksi Ruotsin Taalainmaalle ja sieltä edelleen Norjaan. Mulikka-suvun jäseniä oli Ruotsista v. 1632 aikoihin Delawareen lähteneiden ensimmäisten siirtolaisten mukana. Siitä ovat säilyneet paikannimet Mullica Hill ja Mullica River. Tämä siirtolaisuus näkyy monen amerikkalaisen geeniperimässä.

Viidessä julkaistussa sukukirjassa on Keisarin sukuun liittyviä artikkeleita. (Ks. Sukukirjat ja -esineet)